Helsingin maanalaisen infrastruktuurin perusta on sen vahva graniittinen peruskallio. Tämä luonnonmateriaali on tiivis ja kestävä, minkä ansiosta se soveltuu erinomaisesti rakentamiseen ja tarjoaa suojaa myös luonnonilmiöitä vastaan. Graniitti toimii tehokkaana lämmön- ja ääneneristäjänä, mahdollistaen laajojen tilojen rakentamisen ilman haitallista ympäristövaikutusta. Kaupunkisuunnittelussa kallio nähtiin mahdollisuutena, ei esteenä. Helsingin kyky muokata peruskalliota tarkoituksenmukaiseksi tilaksi on mahdollistanut sen, että maanalaista tilaa voidaan hyödyntää laajasti ja kekseliäästi. Kalliopohjan hyödyntäminen on antanut kaupungille kestävän lähtökohdan kehittää toimivaa ja sopeutuvaa infrastruktuuria tulevaisuutta varten.
Helsingin alla sijaitsee noin 5500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat turvaa yli 900 000 ihmiselle – enemmän kuin kaupungin nykyinen asukasmäärä. Nämä suojat on rakennettu eri puolille kaupunkia ja ovat osa sekä julkista että yksityistä rakennuskantaa. Rauhan aikana niitä hyödynnetään esimerkiksi liikuntahalleina tai tapahtumatiloina, mutta ne voidaan nopeasti muuntaa suojapaikoiksi, joissa on ilmanvaihto, saniteetti ja ruokavarasto. Helsingin lähestymistapa on ollut ennakoiva: suojien rakentaminen ei ole pelkkä reaktio uhkiin, vaan osa kokonaisvaltaista kaupunkistrategiaa, jossa kriisitilanteisiin varaudutaan rakenteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Helsingin metron alla sijaitsee laajempi tekninen verkosto, jossa kulkee kaupungin elintärkeää infrastruktuuria. Huoltotunnelit siirtävät kaukolämpöä, sähköä, vesijohtoja ja datayhteyksiä säältä suojassa ja turvallisesti. Tiloihin on pääsy ympäri vuoden, eivätkä huoltotoimet vaikuta maanpinnan toimintoihin. Tämä järjestely kuvastaa Helsingin suunnitteluperiaatteita, joissa keskeiset toiminnot suojataan häiriöiltä jo ennalta. Huoltotunnelit ovat hiljaisia taustavaikuttajia, jotka takaavat kaupunkielämän sujuvuuden ja luotettavuuden – vaikka moni ei edes tiedä niiden olemassaolosta.
Helsinki on hyödyntänyt maanalaisia tilojaan luomalla monitoimihalleja, jotka palvelevat sekä arkea että erityistilanteita. Merihaan urheiluareena ja Itäkeskuksen tilat ovat esimerkkejä paikoista, joissa järjestetään tapahtumia, urheilua ja tarvittaessa harjoituksia. Kallio tarjoaa luonnollisen akustiikan ja lämpötilan vakauden, joten tilat ovat energiatehokkaita ja käytettävissä vuoden ympäri. Näissä tiloissa yhdistyvät käytännöllisyys ja elämyksellisyys tavalla, joka on harvinaista kaupunkirakenteessa. Helsinki osoittaa, että jopa kiviseinien sisällä voi syntyä monipuolista, yhteisöllistä kaupunkitilaa.
Helsinki on valjastanut maanalaiset rakenteensa myös ympäristötavoitteidensa tueksi. Syvälle rakennettuihin lämpövarastoihin kerätään kesällä ylimääräistä energiaa, jota käytetään talvella lämmitykseen. Tämä innovatiivinen ratkaisu pienentää energiankulutuksen vaihtelua ja vähentää päästöjä. Yhdistettynä geotermisiin ratkaisuihin ja kallion tarjoamaan luonnolliseen eristykseen, järjestelmä parantaa energiatehokkuutta merkittävästi. Maan alla sijaitseva infrastruktuuri ei siis ole vain toiminnallinen – se on osa kestävää kehitystä, jossa teknologia ja ekologia kulkevat käsi kädessä kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi.
Moni ei tiedä, että Helsingin keskustan alla kulkee toimitustunneleita, joiden kautta kauppakeskuksiin ja liikkeisiin tuodaan tavaraa katuliikennettä häiritsemättä. Näin vältetään ruuhkat, vähennetään pakokaasuja ja säilytetään kävelykatujen viihtyisyys. Forum ja Stockmann ovat esimerkkejä kohteista, jotka hyödyntävät tätä näkymätöntä logistiikkaa. Suunnittelu ei ole ollut näyttävää, vaan tehokasta ja huomaamatonta – ja juuri siksi se toimii. Kaupungin sujuvuus perustuu usein ratkaisuihin, joita ei heti näe – ja logistiikkatunnelit ovat tästä oiva esimerkki.
Lue lisääHelsingin kallioperässä sijaitsee entisiin sotilastiloihin rakennettuja datakeskuksia, jotka tarjoavat poikkeuksellista suojaa ja toimintavarmuutta. Usean metrin syvyydessä sijaitsevat tilat säilyttävät vakaat lämpöolosuhteet ja takaavat kyberturvallisuuden äärimmäisissäkin tilanteissa. Organisaatiot ja yritykset voivat jatkaa toimintaansa, vaikka maanpinnalla tapahtuisi häiriöitä. Nämä tilat ovat osa kansallista digitaalista varautumista, jossa fyysinen suojaus on yhdistetty teknologiseen kestävyyteen. Helsinki rakentaa turvallista tulevaisuutta kirjaimellisesti syvälle maankamaraan.
Lue lisääVuonna 2010 Helsinki otti käyttöön maailman ensimmäisen maanalaisen yleiskaavan – suunnitelman, joka ohjaa tarkasti, miten kaupungin alla olevaa tilaa käytetään. Se estää toimintojen päällekkäisyydet ja varmistaa, että kehitys on kestävää ja hallittua. Suunnitelma käsittelee maanalaista tilaa arvokkaana resurssina, johon yhdistyvät liikenne, tekninen infrastruktuuri, turvallisuus ja vapaa-aika. Näin Helsinki ei ainoastaan kasva korkeuksiin vaan myös syvyyksiin – vastuullisesti ja johdonmukaisesti. Tulevaisuuden kaupunkikehitys voi hyvin tapahtua maan pinnan alapuolella.
Lue lisää